Myyttisiä klassikkoja Laotsen viisaudesta

(Laojun: Laoziä kunnioittava nimi, jun tarkoittaa herraa)

Qingjing jing 清静经(Kirkkauden ja tyyneyden klassikko)

老君曰：

大道无形，生育天地；

大道无情，运行日月；

大道无名，长养万物；

吾不知其名，

强名曰道。

Laojun sanoo:

Suuri dao, muodoton,

synnyttää ja ravitsee taivaan ja maan;

suuri dao, haluamaton,

kuljettaa ja liikuttaa aurinkoa ja kuuta;

suuri dao, nimetön,

kasvattaa ja elättää kymmenentuhatta oliota;

en tiedä sen nimeä,

vastahakoisesti nimitän sitä daoksi.

夫道者：

有清有浊，有动有静；

天清地浊，天动地静。

男清女浊，男动女静。

降本流末，而生万物。

Dao,

siinä on kirkkaus ja sameus,

siinä on liike ja tyyneys;

taivas on kirkas, maa samea;

taivas on liikkuva ja maa tyyni.

Mies on kirkas, nainen samea;

mies on liikkuva ja nainen tyyni.

Se laskeutuu alkuun ja virtaa päätepisteeseen

ja synnyttää kymmenentuhatta oliota

清者浊之源，

动者静之基。

人能常清静，

天地悉皆归。

Kirkkaus on sameuden alkulähde,

liike on tyyneyden perusta.

Ihminen voi olla ikuisesti kirkas ja tyyni,

kaikki taivaassa ja maassa palaa takaisin.

 夫人神好清，而心扰之；

人心好静，而欲牵之。

常能遣其欲，而心自静，

澄其心, 而神自清。

自然六欲不生，三毒消灭。

所以不能者，

为心未澄，

欲未遣也。

Ihmisen henki pitää kirkkaudesta,

mutta sydän häiritsee sitä;             

ihmisen sydän pitää tyyneydestä,

mutta halu kuljettaa sitä.

Halunsa voi hylätä pysyvästi,

ja sydän tyyntyy itsestään;

kun puhdistaa sydämensä,

henki kirkastuu itsestään.

Kuusi halua eivät luonnollisestikaan synny,

ja kolme myrkkyä katoavat ja tuhoutuvat.  

Joka ei pysty siihen,

sen sydäntä ei ole puhdistettu,

haluja ei ole karkotettu.

能遣之者，

内观其心，心无其心；

外观其形，形无其形；

远观其物，物无其物。

Se, joka pystyy siihen,

tarkkailee sisäisesti sydäntä -

sydän ei ole se sydän;

ulkoisesti hän tarkkailee muotoja -

muoto ei ole se muoto;

etäältä hän tarkkailee asioita -

asia ei ole se asia.

三者既悟，唯见於空；

观空亦空，空无所空；

所空既无，无无亦无；

无无既无，湛然常寂；

寂无所寂，欲岂能生？

欲既不生，即是真静。

Kun nämä kolme tiedostetaan,

nähdään vain tyhjyys;

kun tarkkaillaan tyhjyyttä tyhjyydellä,

tyhjyys ei ole tyhjyyttä;

kun ei ole tyhjyyttä, ei ole mitään,

kun ei ole mitään, ei myöskään ole ei ole mitään;

kun ei ole mitään, ei ole mitään,

vain syvä ja ikuinen hiljaisuus;

hiljaisuus ei ole hiljaisuutta, 

miten halu voi syntyä?

Kun halua ei synny,

silloin on täysin tyyni.

 真常应物，真常得性；

常应常静，常清静矣。

如此清静，渐入真道；

既入真道，名为得道;

虽名得道，实无所得；

为化众生，名为得道；

能悟之者，可传圣道。

Todellinen ja ikuinen heijastuu asioissa,

todellinen ja ikuinen saa olemuksensa;                            

ikuinen heijastus ja ikuinen tyyneys,

ikuinen kirkkaus ja tyyneys.

Tällaisella kirkkaudella ja tyyneydellä

hiljalleen astutaan todelliseen daoon;

astumista todelliseen daoon,

kutsutaan daon saavuttamiseksi;

mutta vaikka sitä kutsutaan daon saavuttamiseksi,

todellisuudessa mitään ei saavuteta;

kaiken elämän muuntumisen vuoksi

sitä kutsutaan daon saavuttamiseksi;

hän, joka ymmärtää tämän,

voi opettaa viisaan daoa.

老君曰：

上士无争，

下士好争；

上德不德，

下德执德。

执著之者，

不名道德。

Laojun sanoo:

Ylin oppinut ei kilvoittele,

alin oppinut mielii kilvoitella;

Ylin de ei pidä itseään denä,

alin de pitää itseään denä.  

Sitä, joka pitää itseään denä,

ei voi sanoa daon deksi.

众生所以不得真道者，为有妄心。

既有妄心，即惊其神；

既惊其神，即著万物；

既著万物，即生贪求；

即生贪求，即是烦恼。

烦恼妄想，忧苦身心，但遭浊辱。

流浪生死，常沉苦海，永失真道。

真常之道，悟者自得，

得悟道者，常清静矣。

Kaikki eivät siis saavuta todellista daoa,

koska heillä on harhainen sydän.

Joilla on harhainen sydän,

säikähtävät henkeä;

kun säikähdetään henkeä,

takerrutaan kymmeneentuhanteen asiaan;

kun takerrutaan kymmeneentuhanteen asiaan,

syntyvät ahneus ja pyyteet;

kun syntyvät ahneus ja pyyteet,

mukana tulevat huolet ja murheet.

Kun huolet, murheet ja harhaluulot

katkeroittavat ruumiin ja sydämen,

seuraavat sameus ja häpeily.

Silloin vaelletaan päämäärättömästi elämästä kuolemaan,

upotaan ikuisesti surun mereen,

kadotetaan lopullisesti todellinen dao. 

Todellinen ja ikuinen dao,

joka sen ymmärtää, saavuttaa; 

hän, joka saavuttaa ja ymmärtää daon

on ikuisesti kirkas ja tyyni.