Zen: sydän ja mieli

Korona-aikana olen perehtynyt zenbuddhalaisuuteen. Luin jokin aika sitten Timanttisutraa, ja se sai minut kyynelehtimään. (Olin ennen pitänyt sutria uskonnollisina teksteinä, ja koska minua eivät uskonnot kiinnostaneet, en ymmärtänyt niiden tekstiä). Tutustuin zenmestarin opetuksiin ja etenkin Kuudennen patriarkan korokesutraan, joka tunnetaan myös Huinengin sutrana. Tuntui kuin salama olisi välähtänyt ja ukkonen jyrissyt, myrskyn jälkeen maailma oli kirkas, puhdas ja selkeä. Huinengin sutrassa ei ole turhia sanoja, sen teksti osoittaa suoraan sydämeeni: näenkö minä oman luontoni? (Se, joka näkee oman luontonsa, on buddha; se, joka harhailee omassa luonnossaan, on tavallinen ihminen.) Tämä mullistava kokemus avasi minulle zenin maailman. 

Mitä on zen? Zenmestarin mukaan se tarkoittaa oman luontonsa näkemistä. Kiinan kielellä 禅，vasen puoli tarkoittaa pyhään tai henkeen liittyvää, oikea puoli tarkoittaa yksin olemista. Uutta minulle oli, että zenissä ihmisen oman buddhaluonnon oivaltaminen otetaan konkreettisen harjoituksen todelliseksi päämääräksi, eli jo käsillä olevassa elämässä, tässä ja nyt.

Olemme kaikki kuolevaisia. Mietin: miten viettää loppuelämä? Haluan kuolla tietoisena ihmisenä. Haluan ymmärtää Laotsen sanat "Ei tee mitään, ei jätä mitään tekemättä" merkityksen myös zenin kautta

Muistan yhden zentarinan:

Oppilas kysyi mestarilta: Mitä on zen?

Mestari vastasi: Minun on mentävä vessaan, minä menen yksin ja vain minä itse.

Oppilas tajusi.

Sydän ja mieli

Kuuluuko zen sydämeen vai mieleen?             25.9.2021

Luin zenmestarien opetuksia ja sutria kiinan kielellä, sekä suomeksi ja englanniksi, ja huomasin, että kiinankielisten tekstien 心 eli sydän käännetään suomeksi ”mieli” ja englanniksi ”mind”.  Minua mietityttää: kuuluuko zen sydämeen vai mieleen? Ovatko sydän ja mieli sama asia?

Hyödynnän joka tapauksessa seuraavaksi termiä sydän. Zenbuddhalaisuudessa on siis kaksi tärkeää käsitettä: 心sydän ja 性itse olemus, itse luonto.  Zen tarkoittaa mestarien mukaan oman luontonsa 自性 näkemistä. Mutta mitä on 心sydän?  Mitä on 性itse olemus? Kiinan kielellä 性 vasen puoli tarkoittaa sydäntä ja oikea puoli 生 eli synnyttää tai syntyä. 

600—700-luvulla eläneen zenmestari Huinengin sutrassa sanotaan: ”Tavallisen ihmisen keho on kuin kaupunki. Silmät, korvat, suu, nenä ja kieli ovat ovet, niitä on viisi, ja sisäpuolella on vielä käsitysten ovi. Sydän on taas maaperä. Oma luonto on kuningas. Kuningas asuu sydämen maaperällä. Kun oma luonto on toiminnassa, kuningas hallitsee. Kun oma luonto on poissa, ei ole kuningasta. Kun oma luonto on olemassa, keho ja sydän pysyvät. Jos oma luonto on poissa, keho kuihtuu. Buddha toimii omassa luonnossaan, sitä ei pidä etsiä itsen ulkopuolelta. Se, joka oivaltaa oman luontonsa, on buddha. Se, joka harhailee omassa luonnossa, on tavallinen ihminen. 

Zenmestarien opetuksissa sydämen termiä selitetään muun muassa seuraavalla tavalla: ”1: Kuin ruukun sisään pantu lamppu, jonka valo ei pääse loistamaan. Jos kaikki kahdeksan ilmansuunnan pilvet kerääntyvät yhteen, koko maailma muuttuu pimeäksi, mutta tämä ei tarkoita, että aurinko olisi tuhoutunut, miksi tällöin ei ole valoa? Valon lähde itsessään ei ole kadonnut minnekään, se on vain joutunut pilvien ja usvan peittämäksi, kaikkien olentojen puhdas sydän on juuri tällainen. 2: Kaikkien olentoja sydän on kuin veteen uponnut helmi, jos vesi on sameaa, helmi pysyy piilossa, jos vesi on kirkasta helmi tulee esiin.  (Zen-mestari Bodhidharman opetukset, suomentanut Tero Tähtinen, Basam Books 2019.)

明心见性 kirkastaa sydän ja nähdä itse luonto; tämän termin aivan ensimmäinen sana  明 (kirkastaa) koostuu sanoista 日(aurinko) ja 月 (kuu).

(Oma selitykseni termien 性 [ydinolemus, itse luonto, olemus], 心 [sydän] sekä 明心见性[kirkastaa sydän ja nähdä itse luonto] kokonaisuudesta on: Tajuaako tavallinen ihminen olevansa kuningas? Havaitseeko kuningas sen, että hänellä on sydämen pelto, josta kaikki syntyy. Miten siemen nousee maasta? Se on luonto, Taon alkio, joka sisältyy taivaan valoon. Tätä valoa ei voi nähdä. Kuten kala ui vedessä, kala ei näe vettä, mutta ilman sitä kala ei elä. Kaikkien salaisuuksien ovi… tyhjyyden oleminen… ”Minä olen”- tietoisuus… On opittava rauhoittamaan mieli voidakseen avata sydän. Kun saavuttaa sisäisen rauhan, sinä hetkenä voi yhdistää sydämen henkeen, paikkaan, jossa tietoisuus lepää.)

Kuudes partriarkka Huineng valaistui, kun viides partriarkka Hongren lausui hänelle Timanttisutrasta lauseen, joka kirjaimellisesti ja kiinasta käännettynä menee näin:

应 (pitää) 无 (ilma, ei ole) 所 (paikka) 住 (asua)  而(sitten) 生 (syntyä, synnyttää) 其 (sen) 心 (sydän)

Lause on suomennettu ainakin seuraavilla tavoilla:

Mieltään tulisi käyttää siten, että se on vapaa kaikista kiinnittymisistä.

(Yrjö Mähönen teoksesta Timanttisutra ja Hui-nengin sutra. [englannista])

Täytyy herättää itsessään mieli, joka ei sijaitse missään.

(Tero Tähtinen teoksesta Timanttisutra.)

Tuntuu totta kai vaikealta kääntää ”sydän” ilman mieltä. Kokeilen seuraavaa:

Kun ei tartu mihinkään, sydän herää. (tai buddhaluonto syntyy sydämeen?)

Valaisen 心sydämen merkitystä vielä seuraavilla zenmestareiden nelisäkeillä. Munkki Shenxiun kirjoittama alkuperäinen versio kuuluu näin:

身 (keho, ruumis) 是 (on) 菩提树 (bodhipuu)，心 (sydän) 如 (kuin) 明镜台 (kirkkaan peilin jalusta)， 时时 (aina, jatkuvasti ) 勤 (ahkerasti) 拂拭 (pyyhkiä), 莫 (älä) 使 (saa) 惹 (tarttua) 尘埃 (pöly).

Ruumiimme on bodhipuu

ja mielemme kirkas kuvastin

Huolellisesti pyyhimme niitä alati

emmekä anna tomun laskeutua

(Yrjö Mähönen teoksesta Timanttisutra ja Hui-nengin sutra. [englannista])

Munkki Shenxiun nelisäkeen pohjalta munkki Huineng keksi seuraavan nelisäkeen, jonka perustella viides partriarkka valitsi Huinengin kuudeksi partriarkaksi. 

菩提 (bodhi) 本 (alkuperä) 无 (ei ole) 树 (puu)，明镜 (kirkas peili) 亦 (myös) 非 (ei ole) 台 (jalusta)，本来(alkuperä) 无 (ei) 一物 (yhtään mitään)，何处 (missä) 惹 (saada, aiheuttaa) 尘埃 (pöly) ? 

Ei ole mitään bodhipuuta,

eikä kirkkaan peilin kehystä.

Koska kaikki on tyhjä,

mihin voi pöly laskeutua?  

(Yrjö Mähönen teoksesta Timanttisutra ja Hui-nengin sutra. [englannista])

Vertailun vuoksi Yrjö Mähönen on kääntänyt kaksi tunnettua englanninkielistä versiota suomeksi.

Versio 1:

Bodhilla ei alun perin ole puuta,

eikä peilillä ole jalustaa.

Buddha-luonto on aina tyhjä ja puhdas;

missä voisi pöly sijaita?

Versio 2:

Mieli on bodhipuu,

ruumis on peilin jalusta.

Peili on alun perin tyhjä ja puhdas;

mistä kohtaa se voi olla pölyn likaama?

(Yrjö Mähönen teoksesta Timanttisutra ja Hui-nengin sutra. [englannista])

Tässä on vielä Tero Tähtisen kääntämä versio:

Bodhi ei ole puu

eikä mieli ole peili.

Alun perinkään ei ollut mitään,

joten mihin pöly voisi takertua?

 (Tero Tähtinen: Zen-mestari Bodhidharman opetukset.)

Näiden säkeiden perustella mietin: kuuluuko zen sydämeen vai mieleen? Onko sydän ja mieli sama? Mutta kannattaa huomata: vaikka sydän käännetään mieleksi, teoksen nimessä Sydänsutra säilyy yhä sydän. Joka tapauksessa zenbuddhalaisuuden perinteen mukaan zen siirtyy sydämestä sydämeen. 

Sanonnan mukaan: kuuntele sydäntäsi. Silloin sydän on paikallaan.

Mitä mieltä sinä olet? Tervetuloa purkamaan sydäntäsi tähän vieraskirjaan.  🙂